Lasten nuorten kanssa filosofoiminen vaatii keskustelun ohjaajalta ennen kaikkea valmistautumista epävarmuuteen, sillä keskustelu saa yllättäviä käänteitä osallistujien kysymysten ja kommenttien myötä. Alla muutama ehdotus, joiden avulla voit kokeilla filosofointia ryhmäsi kanssa.
Perustelujen harjoittelua – kumpi on parempi? (5v.-)
Tässä tehtävässä harjoitellaan perustelujen antamista, vähän väittelyäkin. Mielikuvituksellekin tässä tehtävässä saa töitä. Tätä voi leikkiä pienten lasten kanssa, mutta ehkä parhaiten tämä toimii esikoululaisilla tai jo isommillakin koululaisilla.
Kumpi on parempi -leikki toimii hyvin jäänmurtamisleikkinä, sillä siinä pääsee juttelemaan ohjatusti toisten kanssa, sanomaan mielipiteensä mutta myös hassuttelemaan.
Tehtävässä voi käyttää muistipelikortteja, mutta myös mitkä tahansa muut kuvat tai
esineet käyvät. Tätä voisi leikkiä vaikka kuvakirjaa selatessa, tai liikennevälineissä valitsemalla maisemasta asioita.
Aluksi parista kumpikin valitsee kortin (tai muun asian), ja kertoo toiselle, miksi valitsi
juuri sen. Sen jälkeen tehtävänä on vuoronperään keksiä omasta kortista hyviä ominaisuuksia, joita toisen kuvassa ei ole. Jos kuvat ovat esimerkiksi mansikka ja takki, voi
keskustelu kulkea vaikka näin:
”Mansikka on kauniin punainen.”
”Takki ei ole punainen, mutta se on lämmin.”
”Mansikka maistuu niin hyvältä, että se lämmittää jo ajatuksena.”
”Takki kestää monta vuotta.”
”Mansikka ei jää nurkkiin pyörimään eikä sitä tarvitse viedä kirpparille”
”Takkiin voi tarpeen tullen niistää nenänsä, mansikkaan ei.”
Jne.
Keskustelun ohjaaja voi myös kirjoittaa vaihtoehdot taululle. Sopivia vaihtoehtoja voisi olla seuraavat:
Valitsisitko kaksi suuta vai kaksi nenää?
Valitsisitko vatsakivun vai kuivat ja kutiavat varpaat?
Valitsisitko violetit kasvot vai kaljun?
Valitsisitko lemmikiksi dinosauruksen vai leijonan?
Kumman valitset, jättimuurahaiset vai kääpiöelefantit?
Ajatuslaatikko (5v.-)
Luokan kanssa voi tehdä normaalista pahvilaatikosta ajatuslaatikon tai ajatusarkun, jonne oppilaat voivat kirjoittaa mieltä askarruttavia kysymyksiä milloin vain. Laatikosta voidaan ottaa kysymys sille varattuna ajankohtana, tai muuten sopivassa välissä. Tärkeää on se, että laatikon sisältöä tarkastetaan säännöllisesti.
Shrek (7v.-)
1. Näytä Shrekistä pätkä (noin 30 min kohdalla), jossa Shrek on pelastanut Fionan linnasta, ja he ovat matkalla kotiin. Fiona menee luolaan nukkumaan Shrekin ja aasin jäädessä keskustelemaan luolan ulkopuolelle.
2. Jaa ryhmä pienempiin ryhmiin tai pareihin, joissa he voivat kehitellä mielestään tärkeän ja mielenkiintoisen kysymyksen.
3. Lukekaa kysymykset yhdessä, ja valitkaa (esim. äänestämällä) ryhmän mielestä paras.
4. Keskustelkaa ryhmässä kysymyksen pohjalta.
Kiinaa osaava robotti (9.v-)
Robottia varten tarvitaan pahvilaatikko, jolle voi piirtää silmät ja suun. Pahvilaatikon kummallekin ”ohimolle” leikataan pienet raot, joihin mahtuu työntämään paperilapun. Pelkkä pahvilaatikko rakojen kanssa riittäisi, mutta lapset liittävät enemmän älykkyyttä laatikkoon, jos siitä tekee robotin näköisen. Robotin lisäksi tarvitaan kaksi paperilappua, joilla on kiinankielistä kirjoitusta, pieni vihko, jonka yhdelle aukeamalle kirjoitetaan samat kiinankieliset kirjoitusmerkit kuin mitä paperilapuilla on sekä pieniä nukkeja, kuten esimerkiksi legoukkoja.
Lapsille väitetään, että tämä pahvinen robotti osaa kiinaa. Se todistetaan seuraavasti:
Näytetään kaikille paperilappua, jossa on kiinalaisia kirjoitusmerkkejä. Kerrotaan, että lapussa on kysymys kiinan kielellä. Annetaan lapsen työntää lappu robotin pään sisään ja pään toiselta puolelta vedetään raosta ulos toinen lappu, jossa on toisenlaisia kiinankielisiä kirjoitusmerkkejä. Yhdessä hämmästellään, että lapussa on kysymykseen oikea vastaus! Halutessaan voidaan syöttää robotille vielä toinenkin kiinankielinen kysymys, johon taas saadaan oikea vastaus. Robotti näyttää osaavan vastata oikein kysymyksiin ja vaikuttaa siis ymmärtävän kiinaa. Mutta sitten nostetaan robotin pää irti ja pään sisältä paljastuukin joukko pikku-ukkoja kirjan kanssa. Kerrotaan, että robotin vastaukset olivatkin näiden pikkumiesten ja heidän ohjekirjansa ansiota. He ovat tanskalaisia
(jos ovat legoukkoja!) ja kukaan heistä ei ymmärrä kiinaa, mutta heillä on käytössään kattava ohjekirja, johon on merkitty oikeat vastaukset kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin. Pikku-ukot ottivat siis vastaan robotin päähän työnnetyn lapun, etsivät kirjastaan kyseisen kirjoitusmerkin ja kirjoittivat siihen liittyvän vastauksen toiselle lapulle ja työnsivät sen sitten robotin pään toiselta puolelta ulos. Ulkoapäin vaikutti, että robotti ymmärtää kiinaa, mutta lähempi tarkastelu paljasti, että kyseessä oli vain merkkien mekaaninen käsittely ilman ymmärrystä siitä, mitä merkit tarkoittavat.
Ohjelmointi vs oppiminen (9.v-)
Perinteinen tekoäly perustuu ohjelmointiin. Annetaan koodi, jonka mukaisen ohjelman kone toteuttaa. Toisin sanoen laitetaan tietyt sovitut symbolit peräkkäin ja kone toteuttaa niiden mukaiset käskyt.
Ks. esim Legoista tehty Turingin kone:
https://www.youtube.com/watch?v=cYw2ewoO6c4
Kaikki perinteinen koodaaminen voidaan periaatteessa palauttaa Turingin koneen yksinkertaiseen laskennallisuuteen. Yksinkertaisista merkeistä muodostetaan monimutkaisempia merkkejä.
Yleistä tekoälyä tavoiteltaessa perinteisen koodaamisen ongelmana on taustatiedon tallettaminen. Tietokoneelle ei voida syöttää kaikkea sitä tietoa mitä ihmisellä on. Esimerkiksi että mämmipurkit painavat enemmän kuin pipot ja että kanoilla ei ole kaksimetrisiä jalkoja. Harva on koskaan ajatellut näitä asioita mutta silti nämä asiat tiedetään. Ne tiedetään yksinkertaisesti siksi koska olemme kasvaneet maailmassa missä kanoilla ei ole kaksimetrisiä jalkoja. Tietokoneelle tämä ja kaikki muukin taustatieto pitäisi kertoa. Perinteisen tekoälyn sovellukset ovat hyviä siten vain rajatuilla alueille, erityisesti keinotekoisten tehtävien suorittamisessa, mikä ei tietenkään ole pieni saavutus.
Uudemmat tekoälysovellukset perustuvat oppiviin neuroverkkoihin, joita on verrattu aivoihin (malleista vapaa tekoäly). Niitä ei voida ohjelmoida etukäteen vaan ne oppivat itse.
Samalla tavalla kuin aivoissa hermosolut ovat yhteydessä toisiinsa tiheän verkon tavoin niin neuroverkossa on yhteyksiä noodien välillä ja nämä noodit siirtävät informaatiota verkon yli. Informaation siirtyy tapahtuu joka puolella verkkoa yhtä aikaa, toisin kuin perinteisessä mallissa (Turingin koneen lukupää lukee yhden kohdan nauhasta kerrallaan). Neuroverkot pystyvät moneen sellaiseen tehtävään mihin perinteinen tekoäly ei pystynyt, kuten hahmontunnistukseen, oppimiseen ja jopa luovuuteen. Niiden etu on myös se, että ne kestävät virheitä paremmin kuin perinteinen symbolinen koodaaminen. Perinteisessä tekoälyssä yksikin koodausvirhe saattaa pysäyttää koko ohjelman kun taas ihmisen toiminta ja neuroverkot kestävät hyvin vaurioita ja virheitä ilman että toiminta lakkaa kokonaan. Virheiden myötä toiminta ehkä vain huononee mutta ei lakkaa.
Esimerkki jota voi kokeille yhdessä lasten kanssa:
http://harthur.github.io/brain/
Ohjelma oppii annettujen esimerkkien mukaisesti erottamaan kontrasteja. Vertaa ihmisen koodaamaa (YIQ formula) ja oppimalla muodostettua koodia (löytyy nettisivuilta). Tekeekö samat erottelut? Huomaa ero koodin pituudessa ja monimutkaisuudessa.
Missä määrin ihmisen ajattelu on perinteistä symboliprosessointia ja missä määrin oppivaa? Toisin sanoen missä määrin ihmisen ajattelu perustuu valmiisiin malleihin ja missä määrin se muokkautuu kokemusten myötä?
Tekoälysovelluksissa käytetään nykyään usein perinteistä koodaamista ja neuroverkkoja yhdessä.
Lainauksia kuuluisilta filosofofeilta (15.v-)
Voit valita jonkin seuraavista vaihtoehdoista.
- Kirjoita lainaus taululle, ja pyydä osallistujia muodostamaan kysymys lainauksen pohjalta.
- Jaa osallistujat ryhmiin, ja pyydä heitä kehittelemään lyhyt kohtaus, jossa ryhmälle valikoitunut lainaus esiintyy. Voit jakaa kaikille saman lainauksen tai antaa ryhmille omansa.
- Pyydä osallistujia jakamaan lainaus somessa, ja tarkastelemaan seurauksia.
a) “Elämän oppaana ei toimi järki vaan tottumus.” (David Hume)
b) “Kaupungit ovat ihmiskunnan viemäri”. (Jean-Jacques Rousseau)
c) “Velvollisuuden majesteetilla ei ole mitään tekemistä elämästä nauttimisen kanssa.”
(Immanuel Kant)
d) “Ihminen on tuomittu vapauteen.” (Jean-Paul Sartre)
e) “Historia opettaa meille sen, että me emme opi historiasta koskaan mitään.” (G.W.F. Hegel)
f) ”Anteeksianto on avain toimintaan ja vapauteen.” (Hannah Arendt)
2. Haasta joku tuttu tai tuntematon keskustelemaan kanssasi totuudesta,
oikeudenmukaisuudesta tai hyvästä elämästä.
3. Ratkaise seuraava logiikan tehtävä
Päättele:
4. Kokoa oma runosi käyttämällä vähintään yhtä ja enintään neljää sanaa kustakin filosofisesta
lainauksesta:
“Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen”.
(Karl Marx)
“Mitä pitemmälle pääsemme abstraktissa ajattelussa, sitä vähemmän olemme olemassa.” (Sören
Kierkegaard)
“Mitä tehdään rakkaudesta, se tapahtuu aina hyvän ja pahan tuolla puolen.” (Friedrich Nietzsche)
“Ensimmäinen vihje, joka kääntää kehityksen täysin uuteen suuntaan, voi olla ns. tyhmä kysymys.”
(Alfred North Whitehead)
“Viisaus merkitsee epäolennaisen ohittamisen taitoa.” (William James)
“Jos haluaa olla vapaa, haluaa vapaiksi myös muut.” (Simone de Beauvoir)
“Kapinoivalle ihmiselle ei viime kädessä ole selitystä. “(Michel Foucault)
“Kun tunnemme syvästi, järkeilemme perusteellisesti.” (Mary Wallstonecraft)
FILO Filosofiaa lapsille, nuorille ja yhteisöille 