Kirja: Opas ajatteluun – Filosofiaa lasten kanssa

Opas ajatteluun – Filosofiaa lasten kanssa (2019) on Filon tuottama ja Opinkirjo ry:n kustantama käytännönläheinen menetelmäopas esimerkiksi opettajille. Opas ajatteluun antaa työkaluja ajattelun taitojen, vuorovaikutuksen ja monilukutaidon kehittämiseen.

Oppaassa esitelty filosofoinnin menetelmä on keskustelupainotteinen ryhmätyöskentely, joka opettaa lapsia, nuoria ja aikuisia kuuntelemaan, problematisoimaan, muotoilemaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan sekä keskustelemaan niistä rakentavasti. Toisin kuin väittelyharjoituksissa, tässä menetelmässä ei ole voittajia tai häviäjiä, vaan yhteinen tutkailu luo onnistumisen kokemuksia kaikille ryhmänä. Näin ollen opasta voidaan käyttää myös osallisuuden ja vaikuttamisen harjoitteluun. Oppaassa on myös ohjeet työskentelyn arviointiin.

Koska kyseessä on menetelmä, sitä voi soveltaa kaikkeen oppimiseen ja eri oppiaineisiin. Se on myös muokattavissa esimerkiksi keskusteluun virittävän virikkeen osalta niin, että ajattelutaitojen kehittämisestä innostuvat kaiken ikäiset noin viisi- tai kuusivuotiaista senioreihin. Näin ajattelutaitojen harjoittelua voi laajentaa myös koulun oppimisympäristöjen ulkopuolelle.

Kirjassa esitellyt menetelmät tukevat vuorovaikutteisin filosofointitoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Kirjan työryhmään ovat osallistuneet: Ilmari Hirvonen, Akseli Huhtanen, Emilia Lehtinen, Elise Liikala, Aki Saariaho, Sirkku Tahvanainen, Else Turunen ja Minna-Kerttu Vienola. Kirjan on kuvittanut Elise Liikala.

Lataa Opas ajatteluun PDF-muodossa: Opas ajatteluun – Filosofiaa lasten kanssa (pdf)

Tilaa painettu kirja Opinkirjolta: Materiaalitilaukset

Muita Filon tuottamia materiaaleja

Filosofiset kysymyskortit

Filosofisten kysymyskorttien avulla voitte löytää mielenkiintoisia keskustelujen aiheita nopeasti. Korttien valmistukseen vaaditaan hieman vaivannäköä, mutta tämän jälkeen keskustelujen mahdollista helposti.

Lataa Kysymyskorttipohja (pdf)

Filosofinen paperikirppu

Filosofisiin kysymyksiin ja keskusteluun voi tutustua paperikirpun avulla. Paperikirpputyöskentelyssä
yhdistyy luova taiteilu (askartelu ja koristelu) ja dialogisuus.
Työskentely sopii parhaiten alakouluikäisille. Alle kouluikäiset voivat tehdä paperikirppuja
aikuisen kanssa ja tutkailla uteliaina kysymyksiä ja vastauksia yhdessä.

Lataa ohjeet Filosofiseen paperikirppuun (pdf)

Arviointikortit

Arviointikortit ovat erityisesti ryhmän toiminnan itsearviointiin soveltuva väline. Ryhmä voi niiden avulla arvioida yhdessä omaa keskusteluaan, ajatteluaan ja edistymistään. Ohjaaja voi käyttää joko alla olevia valmiita kortteja tai tehdä omansa itse laatimiensa keskustelun sääntöjen pohjalta. Itse tehdyissä korteissa siis jokainen yhdessä sovittu sääntö vastaa yhtä korttia.

Alla oleviin arviointikortteihin on kirjattu yhdeksän tutkailevan, filosofoivan yhteisön hyvettä: silmiin katsominen, kuuntelu, kaikkien mukana pitäminen, puheenvuorojen antaminen, kompromissien teko, osallistuminen, mukaanottaminen, kohtelias käytös, rauhallisesti puhuminen ja muiden ehdotuksiin suostuminen.

Kerhon, leiripäivän tai muun filosofointituokion loppuvaiheessa, käytyjen keskustelujen jälkeen, on aika istahtaa vielä kerran alas käymään arviointikeskustelu omaan toimintaansa. Arviointi kohdistuu aina ryhmän yhteiseen toimintaan, ei koskaan yksilöihin. Arviointikortit ovat tämän keskustelun apuväline.

Kortit levitetään ryhmän eteen esimerkiksi lattialle, pöydälle tai magneeteilla taululle. Ohjaaja ottaa yksi kerrallaan yhden kortin käsittelyyn, kysyen ryhmältä, onko ryhmä mielestään toiminut tänään kortissa kuvatulla tavalla. Esimerkiksi “olemmeko tänään muistaneet antaa puheenvuoron kaikille?” tai “olemmeko katsoneet toisiamme silmiin puhuessamme?”. Ryhmä ilmaisee mielipiteensä joko keskustelun tai vaikkapa peukkuäänestyksen kautta. Ohjaajan tehtävä on kannustaa ryhmää lempeään itsekriittisyyteen. Hän voi nostaa esiin esimerkkejä ja vastaesimerkkejä ryhmän toiminnasta päivän aikana, ja kannustaa myös osallistujia siihen.

Kun kaikki kortit on käyty läpi, ohjaaja vetää yhteen päivän toiminnan. Voidaan katsoa, montako korttia kaikista on ansaittu, ja esimerkiksi verrata sitä edelliseen kokoontumiseen. Parantamisen varaa kannattaa aina tuoda ilmi, mutta myös kehua ryhmää ansiokkaasta ja muita kunnioittavasta toiminnasta esimerkkien avulla. Ryhmän “tienaamat” kortit voidaan kirjata muistiin

Lataa Arviointikorttipohja (pdf)

Luettavaa

Opetukseen suomeksi:

(IAPC, The Institute for The Advancement of Philosophy for Children, materiaalia voi tiedustella Feto ry:n kautta.)

Nukkesairaala (The Doll House)
– ajattelun taitoja esi- ja alkuopetukseen, käännetty suomeksi

Elfie – ”Getting Our Thoughts Together”,
– kysymistä ja tiedonhankintaa, käännetty suomeksi

Kim ja Jonna (Kio and Gus) -”Wondering at the World”
– luonnontiedon kysymyksiä, käännetty suomeksi

Pixie – ”Looking for Meaning”
– tekstin ymmärtämistä, luokittelua, käsitteenmuodostusta, vertailua ja analogioita

Harri – ”Philosophical Inquiry”
– ajattelutaitojen kehittämistä analyyttisen filosofian perinteen hengessä, käännetty suomeksi

Liisa – ”Ethical Inquiry”
– eettisiä kysymyksiä, käännetty suomeksi

Suki – ”Writing: How and Why”
– kirjoittaminen, taide

Mark – ”Social Inquiry”
– laki ja oikeus, poliittista teoriaa

Keskusteleva opetus, Oscar Brenifier

Filosofiaa lapsille ja nuorille, Maughn Gregory

Filosofisia keskusteluja lasten kanssa, Gareth B. Matthews

Englanniksi:

Creative and Critical Thinking – Strategies for Classroom Inquiry, Susan Wilkes. Hyvä johdatus P4C menetelmään, jossa on monia esimerkkejä tunneille.
Books into Ideas,Tim Spod. Sopii 5-7 vuotiaiden kanssa toimiville. Hyviä keskustelua tukevia suunnitelmia.

Teaching for Better Thinking – the Classroom Community of Inquiry, Laurance Splitter ja Ann Sharp. P4C teoriaa ja käytäntöä esittelevä liikkeen sisäinen klassikko.